Ennen paluuta Lhasan vehmaaseen laaksoon ja sivistykseen paatimme viela tehda pienen ekskursion Tiibetin villiin luontoon. Kohteeksi valitsimme Kuningas Tiikerin kuumien lahteiden lahelta loytyvat pari jarvea.
Alue sijoittuu maantieteellisesti hyvin lahelle villia Changtangia eli Pohjois-Tiibetia, nomadien maata, jossa vain vahvimmat parjaavat. Ilmasto peittoaa karuudessaan helposti arktiset alueet; lunta voi tulla tupaan helposti heinakuun puolellakin.
Ensimmaisen yon telttailimme 5020 metrin korkeudessa pienemman "aiti"jarven rannalla. Ilta oli kaunis joskin viilea ja priimuksen keittimemme tuhisi retkueellemme seitseman litraa kiehuvaa vetta. Aamu valkeni satumaisen kirkkaana ja ainakin Iloisen Sancain moraali oli hyvinkin korkealla. Retkikuntamme muut jasenet tosin paattivat hatarin perustein viettaa seuraavan yon kylassa.
Jatkoimme autolla Tagyel Tsolle. Suuren parikymmenta kilometria pitkan jarven rannassa altimetri naytti lukemaa 5100. Etela-Amerikkalaiset vaittavat usein 3700 metrin korkeudessa sijaitsevan Titicacan olevan maailman korkein jarvi, pah, ja jopa Tiibetilaiset kehuskelevat vailla parempaa tietamystaan 4700 metrissa olevalla Nam Tsolla. Vaitammekin Tagyel Tson olevan maailman korkein jarvi, jos jarven maaritelmana pidetaan latakkoa, jonka veden korkeus ja maaraa pysyttelee vuodenajasta riippumatta jokseenkin samana ja jonka pituus ja leveys ovat kumpikin vahintaan kilometrin.
Ja jarven rantaan saavuttuamme ei meilla Suomalaisilla ollut muuta mahdollisuutta kuin menna uimaan. Navakasta tuulesta ja pikku pakkasesta huolimatta.
Uskomattoman syvansinisella Tagyel Tsolla on myos komeat raamit. Etelassa maisemaa hallitsee jaatikoitynyt vuorijono, pohjoisessa ja lannessa taas punertavat ja kellertavat vuoristot. Itaranta on nomadien maata; loivilla kukkuloilla vaeltaa satoja jakkeja ja lampaita. Pysyvaa asutusta ei jarven lahistolta loydy, mutta vahan valia voi laaksoissa ja notkoissa bongata paimentolaisten telttoja.
Uimisen aiheuttama vilu pakotti meidat pienelle kavelylenkille laheiselle 5575 metrin korkeudessa sijaitsevalle kukkulalle. Ja mitka maisemat! Lumisia huippuja, tumman sininen jarvi ja loppumatonta Tiibetin eramaata silmankantamattomiin.
Saali ettei loppuretkikunnastamme suostunut enaa toiseen leiriyopymiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti