Kohti länttä

Kauan odotettu jeeppiretki alkoi aamuvarhaisella ensin kohti Yamdrok Tso (4380 m) nimista jarvea. Kristallin kirkas turkoosi vuorten ymparoima jarvi on tiibetilaisille pyha, mutta kiinalaisille ei. He ovat rakentaneet tunnelin, johtamaan vetta joesta vesivoimalaan niin, etta jarven pinta laskee jatkuvasti ja saattaa kuihtua kokonaan. Illalla saavuimme ensimmaiselle etapille Gyantseen.

Gyantse on kuuluisa 1400-luvulla rakennetuista Gyantse Kumbumista ja Gyantse Dzongista eli linnoituksesta. Kumbumin paatimme jattaa aamuun, nappasimme pari olutta mukaan ja lahdimme iltakavelylle viljapelloille, vanhaan tiibetilaiskaupunginosaan ja ihastelemaan mahtavaa dzongia. Horisontin tummat pilvet loivat dramaattisen taustan ruskasta keltaisina koreileville puille ja kultaisina kimmeltavilla viljapelloilla tyoskenteleville tiibetilaisille. Jokilaakson ymparille kohosi vuorten ketju ja valokuvia tuli taas otettua liikaakin. Kapealla kujalla vanha nainen tuli vastaan ja laittoi kammenet vastakkain ruouksen merkiksi. Han pyysi meilta hartaasti jotain, mutta emme meinanneet ensin ymmartaa mista oli kyse. Hetken ihmettelyn jalkeen selvisi, etta han olisi toivonut meilta eraan hyvin kuuluisan, nykyaan Intiassa asuvan herran kuvaa - ne kun ovat taalla kiellettyja.

Kiipesimme nauttimaan auringonlaskuoluita pienelle harjanteelle, josta oli kaunis nakyma ympari koko kaupungin, ja keskelle nakokenttaa asettui jyrkalle kukkulalle rakennettu dzong.

Gyantse Kumbum on Tiibetin suurin (35 m korkea) chorten eli pyramidin muotoinen, valkoinen pyha rakennelma oli jannittava naky ja sen sadoissa buddhan ja muiden pyhien hahmojen kuvissa ja patsaissa olisi riittanyt tutkittavaa vaikka koko paivaksi. Kumbumin kymmeniin pieniin hamariin huoneisiin sijoitettu taide ei olisi mietnkaan meille auennut ilman oppaan selostusta ja karsivallisia vastauksia tyhmiin kysymyksiimme. Opimme ainakin, etta suojelia on se joka seisoo pienten ihmisten paalla, irvistaa ja on huoneen pelottavimman nakoinen hahmo.