ei olisi uskonut etta joudutaan vela seuraamaan nalle puhia... one of the scenic spots of china.
Mutta mutta, ei menna asioiden edelle. Koko paivan matkustusrupeaman jalkeen saavuimme Yangshuohon, vaan ei lepoa rauhattomille. Sahakan majapaikan metsastyksen jalkeen hoidimme yhtasyssya tiketit Liu Saojin kehuttuun "kansan musikaaliin". Esityspaikan luona kavi aikamoinen hulina, kun turistioppaat koittivat saada laumaansa pysymaan kasassa. Yhtakkia huomasimme seuraavamme kiltisti kepin nokassa roikkunutta nallea, ja kun oppaamme lausui meille viela hyvalla englannilla otsikossa mainitut sanat tiesimme olevamme nalkissa.
Yangshuo on kokonaisuudessaan aikamoinen bordelli, jossa turistille, maksavalle asiakkaalle, myydaan kaikkea maan ja taivaan valilla. On bambulauttailua, hierontaa, DVD:ta kraasaa, kledjuja arkeen ja juhlaan, pyoraretkia, vuorikiipeilya, katukeittioita, yokerhoja ja kylla, maatuskoja myyvia Venalaisia matkamuistomyymaloita. Mita Liu Saojin esitykseen tulee, niin olihan se hieno ja suureellinen, muttei kuitenkaan tajuntaarajayttava millaan mittapuulla.
Seuraavana paivana lahdimme etsimaan karstikukkuloilla koristellulta maaseudulta postikorttikuvista tuttua rauhaa ja idyllia. Astuessamme Xingpingin jo lievasti kaakeloituneessa kylassa ulos bussista jouduimme toteamaan, etta talta suunnalta kaipaamaamme meininkia ei loytyisi. Paatimme antaa karstikukkuloille kuitenkin viela mahdollisuuden nayttaa kyntensa ja kirjauduimme sisaan Youth hostelliin, mista lohkesikin informaatiota lahiseudulle suuntautuvista kavelyretkista. Reput selkaan ja lompsimaan tieta ylavirtaan.
Puolentoista tunnin kavelyn jalkeen tormasimme ylitsepaasemattomaan turistiansaan. Seuraamamme tie paattyi suoraan jokeen, ja joella hymyili bambulautastaan mies, joka tarjosi kyytia joen yli valtavaan ylihintaan. Aikamme tingittyamme ja asiaa selviteltyamme totesimme etta talta joenpatkalta saavat karstinyppylat riittaa ja lahdimme lampsimaan takaisinpain. Ennen lopullista luovuttamista paatimme menna joen kiviselle penkalle ihailemaan maisemia ja juomaan "6 kuukautta reissussa"-juhlaa varten varatun punaviinin. Aikamme istuttuamme paikalle kurvasi yksi bambulautta, jonka kipparina toiminut herrasmies lupautui heittamaan (pienen neuvottelun jalkeen) meidat pilkkahinnalla takaisin Xingpingiin. Loppu ilta kuluikin juhlatunnelmissa.
Seuraava paiva valkenikin huomattavasti lupaavammissa merkeissa. Ensinnakin saa oli muuttunut kirkkaammaksi mika sai Guizhoun sateisilla kukkuloilla ryvettyneen retkikuntamme moraalin valittomasti kohoamaan. Toiseksikin laheiselle nyppylalle, jolta avautuivat upeat maisemat ymparoivaan maastoon johti napparasti portaat. Ei enaa puskia!
Li-joen mutkaa lintuperspektiivista hetken ihmeteltyamme kapusimme vuorelta alas, ahdoimme itsemme bussiin ja korottelimme Yangshuohon, vain loytaaksemme seuraavan herkullisen kukkulan kiivettavaksi. Kiinalaisen teleyhtion linkkimaston sijoituspaikalta oli mukavaa katsella auringonlaskeutumista jollain lailla mystisten ja epatodellisten karstikukkuloiden sekaan.
Aamu ilahdutti pilvettomalla taivaalla, mika on nailla seuduilla aika harvinaista. Fillarit alle ja ihailemaan maaseutua Yulong-joen rannoille. Matkalla tuli kierrettya scenic spot moon Hillin kautta. Olihan se hieno, mutta tunnelma ei niin mukava kymmenien myyjatarhirvioiden seassa. Herkullinen ananas valipalaksi ja matka jatkui vauhdilla joen rantaan. Miten hyvalta se tuntuikaan vetaa lahkeet irti housuista ja sukat pois sandaaleista ja tuntea auringon lampo iholla pitkasta pitkasta aikaa. Joki virtasi rauhallisesti ja hiljaisuuden rikkoivat vain bambulauttailevat kiinalaiset superturistit. Joen ylitys ylihintaisella lautalla tuli taas vastaan, mutta nyt Iloinen Sancai feat. Captain Planet loysivat kiertoreitin ja nayttivat pitkaa nenaa kiskurilauttureille. Olkihattupainen pikkuihminen lahti nayttamaan meille tieta pyorallaan. Matka vain jatkui ja aloimme jo ihmetella mihin tassa oltiin menossa, mutta mutta... Perilta loytyi bambulauttojen paalle rakennettu auringossa kimaltelevan veden paalla kelluva ravintola, joka oli viela kaiken lisaksi hyvan hintainen. Kylmat oluet ja hyva ruoka maistuivat upeilta pyoraretken paatteeksi kun aurinko jaksoi viela lammittaa ja joki jatkoi kulkuaan jylhien karstivuorten lomasta.
Oli taas eron hetki. Captain Planet suuntaisi tulevina paivina kohti talven kouraisemaa Lansi-Sichuania Iloisen Sancain jatkaessa vielakin lampimamman saan ja ennenkaikkea meren seka biitsien perassa Hainanille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti