Mita Moskovasta jai paallimmaisena mieleen? Raha, rinkka ja punaisen torin aidat. Raha monessakin mielessa. Kallis kaupunki kauhistutti aluksi, pelkka viisumin rekisterointi maksoi 600 ruplaa eli n. 17 euroa, yo dormissa 28 dollaria ja ravintoloihin ei uskallettu sisaan ollenkaan, koska nakkikioskillakin lompakko tyhjeni pelottavaa vauhtia. Kukkaro oli kuitenkin pullollaan ruplia viela Moskovasta lahtiessa, silla Iloinen Sancai sai hostellilta 3170 ruplaa (about 90 euroa) suuren kirjallisen projektin paatteeksi: Kaansimme hostellin uudet nettisivut suomeksi. Raha lammitti mielta todella Moskovan kulujen jalkeen.
Rinkka meinasi jaada aamuruuhkassa metron oven valiin heti ensimmaisena paivana - kertoo vahan Moskovan vaenpaljoudesta. Liikenne oli huimaa maan alla ja paalla. Moskovassa odotti mielellaan vihreaa valoa katua ylittaessa.
Punaisen torin aidan olivat pettymys. Torilla kai valmisteltiin Kansallispaivan juhlia. Koko alue oli aidattu ja miliisien tiukassa valvonnasa. Leninin hautakin jouduttiin jattamaan rauhaan. Kremliiin paasimme kuitenkin ja nyt on kirkkokiintio taynna.
Vorobyovy Goryn puiston yhteydessa oli komea nakoalapaikka ja makihyppytorni! Katselimme, kun marttakerholaiset lahettivat paperisia palloja Moskovan taivaalle ja bongasimme seitseman Stalinin hammasta.
Moskova oli kaiken kaikkiaan valtava. Liikennevaloissa sai kiirehtia henkensa kaupalla, silla aikaa levean kadun ylitykseen oli annettu aivan liian vahan. Arkkitehtuuri oli suureellista, Pietari Suuren patsas oli kerrostalon kokoinen ja kerrostalot, no, olivat Isoja. Ehka juuri siksi kaupungista jai hieman vaisu ja keskenerainen fiilis. Kaksi paivaa ei ole laheskaan tarpeeksi, tai aivan liikaa. Joskus uudestaan paremmella ajalla ja ennen kaikkea paksummalla lompakolla.
Хелена Я Юсси
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti