VIISUMI
oli ensimmainen paansaryn aihe. Anoimme LOI:t eli Letter Of Invitationin kaksi viikkoa ennen Kazakhstanin viisumiemme umpeutumista. LOI:t tulivat juuri ja juuri ajallaan, juoksimme Uzbekistanin lahetystoon, laitoimme nimemme kahteen eri jonotuslistaan, odotimme 6 tuntia emmeka saaneet viisumia. Ei siina muuta kuin seuraavana paivana uudestaan. Tosin seuraava paiva oli tiistai ja Kazakhstanin viisumimme oli menossa keskiviikkona umpeen - eli jonotuksessa oli taas hiukan enemman jannitysta mukana. Olimme paikalla jo puoli kaksitoista ja puoli viisi saimme viisumit ja iso moykky vierahti sydamelta. Jos emme olisi saaneet viisumeja tiistaina, olisi meidan pitanyt unohtaa Uzbekistan ja sannata kiinaan ennen viisumin umpeutumista (Kiinan viisumit meilla on jo). Ehdimme juhlistaa viisumeja makealla hunajamelonilla ja oluella ennen yojunaa rajan lahelle Shymkentiin.
YLITYS
Shymkentissa paatimme ottaa taksin rajalle tehdaksemme asiat yksinkertaisemmiksi. Olimme juulleet, etta Jalalama-niminen ylityspaikka oli erityisesti turisteja varten ja neuvottelimme kuskin kanssa kohtuullisen 5000 tengen eli 32 euron hinnan n. 150km matkalle. Kaikki meni hyvin kunnes olimme perilla. Epailyksemme herasi liian lyhyen matkan takia ja vaikka kuski vaitti paikan olevan Jalalama, kavimme tarkistamassa asian ohikulkijalta - paikka ei todellakaan ollut Jalalama, vaan paikallisten kayttama rajanylityspaikka Chernayavka. No, kavin tarkistamassa, etta turistitkin paasevat taalta lapi ja annoimme vilpillisen taksikuskin menna, kun olimme ensin tehneet selvaksi, ettemme olleet kovin tyytyvaisia taman toimintaan.
Ystavamme Derick jenkeista tiivisti toiminnan rajalla hyvin: karjaakin kohdellaan paremmin kuin ihmisia silla rajalla. Homma toimi niin, etta kahdessa kohdassa ennen passintarkastusta oli portti. Kun ensimmainen portti avattiin muutamaksi minuutiksi, valtava lauma ihmisia alkoi juosta kohti seuraavaa ovea. Siella olkoi tunkeminen ja toniminen pyorryttavan kuumassa helteessa. Maksoimme diilerille 6usd, jotta han hommasi meidat enimmaisen portin kohdalla paalupaikalle. Silti rajan ylitykseen meni kokonaisuudessaan melkein nelja tuntia.
TULLI
Taytimme tulli lomakkeen ja kirjoitimme siihen kuuliaisesti mukanamme olevan rahamaaran. Merkkasimme kaikki rahat Jussin lomakkeeseen, koska emme muistaneet tarkkaan kuinka paljon kummallakin oli. Kun tullivirkailija oli leimannut lomakkeemme, alkoi valtava syynays. Joka ikinen euro, juani, dollari, tenge, rupla ja sumi laskettiin. Lopputulos oli n. 35 usd enemman kuin olimme lomakkeeseen merkanneet (kaikkea ei voi muistaa) ja tullivirkailija otti taman ylimaaraisen rahanipun kouraansa. Helenan tavarat tutkittii rinkkaa ja taskuja myoten (varmaan virkailijat koittivat epatoivoisesti loytaa lisaa ylimaaraista rahaa, mutta turhaan). Taskujen tutkimista varten mentiin naispoliisin ja yhden brittilaisen kohtalotoverin kanssa pieneen huoneeseen. Mukana oli tama 35 usd:n rahanippu, Jussin passi seka meidan molempien tullilomakkeet - aika sekavaa toimintaa. Kun lisaa rahaa ei loytynyt, poliisi sanoi, etta britti saa menna mutta minun pitaisi jaada. Han jatti kuitenkin oven auki seka rahat, passin ja tullilomakkeet poydalle. Minuutin empimisen jalkeen otin rahat ja dokumentit mukaani ja seurasin perassa. Jussilta tempaistiin tullilomakkeet kadesta, mutta paasimme menemaan lopulta kaikkien rahojen kanssa. Pikkuhuoneessa ollessani aloin tivata poliisin nimea seka numeroa, joita en saanut, mutta mika ehka laittoi hanet empimaan ryostoaikeissaan.
Luulimme, etta kaikki on ok. Parin paivan paasta aloimme kuitenkin kuulla ikavaa puhetta kahdesta tullilomakkeesta, joista toisen pitaisi jaada meille. Kukaan ei tallaista rajalla sanonut, eika sita lue lomakkeessa. Meilla oli leimatut lomakkeet kadessa viela, kun teimme lahtoa, mutta ne otettiin meilta pois. Eli uutta saatoa edessa, maanantaina on suunnitteilla soittaa Saksan lahetystosta vahan vinkkeja.
Muuten Uzbekistan vaikuttaa huippumestalta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Terveiset helteisestä Turkustanista. Upea kolmen viikon lomapurjehdus takana. Hienoimpana kohokohtana ehkä päivä, jolloin lähdettiin hiljaisten tuulten vallitessa seuraamaan hylkeiden laulua matkalla ahvenanmaan pohjoispuoleslta grisslehamniin. Taitava kippari uskaltautui poikkeamaan reiteiltä ja hylkeilden laulun voimisteuessa erotettiin parinkymmenen hylkeen lauma. Hylkeet lojuivat vedenalaisella matalikolla ja päästiin kuvaus etäisyydelle, ennen kuin ne katsoivat parhaaksi pulahtaa veteen venettä pakoon. Hylkeitä bongatessa huomattiin, että aurinko alkoi laskea ja oltiin vasta Märketin majakan kohdalla. Kun oli luvattu tosi hiljaisia tuulia, yövyttiin siellä. ystävällinen talkooporukka, joka oli majakkaa kunnostamassa esitteli meille paikkaa. Ennustusten vastaisesti tuuli yltyi äkisti aamulla ja lähtö kallionkolosta olikin varsina hankala, mutta siitä selvittin pienellä naarmulla, kun talkoolaisetkin auttoivat. Juha sai pari(sataa) kuvaa hylkeistä.
VastaaPoistaKome viimeistä päivää Leevikin oli mukana, mutta ei siitä taida enää hyvää laivakoiraa tulla. Mitä enemmän vene kallistui, sitä tiukemmin Leevi halusi pitää kuonoaan Juhan kainalossa. Toisena aamuna Leevi ei millään päässyt hytistä kannelle vaikka yritettiin myös keulaluukun kautta makkaralla houkutellen. Juha rakensi jonklaisen kulku sillankin, mutta Leevi ei ymmärtänyt sen funktiota ja lopulta juhan oli nostettava Leevi kannelle, jotta päästiin jatkamaan matkaa. Juhalla vielä edessä reissun paras osa: viikon yksinpurjehdus;).
Nyt kun taas pääsin toimivan nettiyhteyden ääreen, luin oikein perusteelliseti huimista retkistänne. Liikuttavia ja jännittäviä kuvauksia. Kyllä muutamat tilanteet kuulostavat siltä, että jollekkin voisi tulla äitiä ikävä, mutta ilonen sancai vain jatkaa sissimäisen sinnikkäästi. Rakkaat terveiset molemmille, myös Leeviltä.
Kiva kuulla uutisia sielta, varsinkin Market kuulostaa hyvalta! Mut voi Leevi-raukkaa, helppo kuvitella tilanne kun se muistuttaa hiukan erasta Rovaniemen junamatkaa.
VastaaPoistaNyt saatiin tullisotku selvitettya ja Uzbekistan ilahduttaa historian havinalla, kauniilla arkkitehtuurilla ja iloisilla ihmisilla. Tama jaa mieleen paikkana, jonne halutaan tulla viela uudestaan! Ylihuomenna helteita pakoon Tadzikistanin vuorille.
Seuraavaksi kun miliisit alkaa kovistella niin ma sanon etta kerron aidille:) Mut oikeestaan uzbekistan on ollu paljon paljon helpompi ku kazakstan, jos sita rajasaatoa ei lasketa.
Tilaan tanaan vakuutukseen lisakuukausia, lasku tulee uittamolle joskus. Ilmotaks kun ootte maksanu.
Terkkuja myos Juhalle ja laivakoiralle!
trt:lla on yhteistilaus mm-kisalipuista, ootteks sa ja sussu tulossa myos, voin kysyy jos voivat tilata samalla teillekin?
VastaaPoista