Kotiin- tai oikeammin töihinpaluu, koitui jo meidän molempien kohtaloksi, mutta skrivaillaan nyt tätä vähän jälkikäteen.
Harmaa hurttamme kiisi aamunsarastuksen aikaan Losin läpi. Oudolla tavalla tutut maisemat sen kuin lisääntyivät. Palmut olivat juuri sellaisia kuin telkkarissa, olivathan ne samanlaisia palmuja. Ökytalot, rähjäiset lähiöt, amerikan raudat ja Hollywood kyltti; kaikki kuin omasta hieman unenomaisesta ja utuisesta menneisyydestä.
Jos Friscossa välimatkat yllättivät oli Losi vielä jotain aivan muuta. Onneksi saimme käsiimme kattavan ja pätevän julkisenliikenteen kartan.
Majoitukset Kaliforniassa olivat Aasian hintatasoon tottuneille kukkaroillemme aivan liian kalliita, joten olimme päättäneet tutustua maailmanlaajuiseen Couch Surfing-palveluun. Homma toimii näin: Luo profiili kertomalla itsestäsi mahdollisimman paljon ja aloita "surffaaminen". Kenenkään ei ole pakko majoittaa tai majoittua tai edes tavata ketään henkilökohtaisesti. Kuinka syvälle palveluun heittäydyt, sen päätät itse. Monet ovat kiinnostuneita vain kahvikupposesta eksoottisten vieraiden parissa.
Ensimmäiseksi emännäksemme sattui siis Losilainen Kim. Profiili vaikutti superpikaselauksella hyvältä, ei muuta kuin kysely sisään ja parin päivän päästä meidät oli kutsuttu majoittumaan Losilaiselle sohvalle. Helppoa ja näppärää, mielenkiintoista ja halpaa! Kim oli töissä päivän kuten normaalit ihmiset, joten painelimme Santa Monica beachille tappamaan aikaa. Tai oikeammin päivä muuttui ajantappamiseksi kun emme saaneet rinkkojamme mihinkään jemmaan ja niiden kanssa Losin käsittämättömien etäisyyksien selättäminen ei tuntunut houkuttelevalta.
Viileästä tuulesta huolimatta teki hyvää olla vaan, katsella merta, kuunella musiikkia, pelata korttia... Ilta toi mukanaan kauniin auringonlaskun, jonka tarkkailuun Losin biitsit antavat huikeat raamit.
Kimin tapaaminen vähän ehkä jännitti, niinkuin useimmissa asioissa ensimmäinen kerta. Ei huolta, tyttö oli erinomaisen iloinen, aurinkoinen ja vieraanvarainen. Pääsimme valmiiseen ruokapöytään! Tuli kiire hakea viinipullo kohteliaisuuden merkiksi. Sohvassa riitti pituus meikäläisellekkin ja alustana se oli mukavan pehmeä. Herkeämättä vieraita tuijottaneet kissat olivat loppujen lopuksi ehkä se jännittävin tekijä.
Seuraava aamu valkeni aurinkoisena. Ikkunasta tulvi lintujen laulu ja liikenteen kohina. Oli aika lähteä tutustumaan Hollywoodiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti